On taas aikaa viime kirjoituksesta. Ajatuksia olen taas pyöritellyt ees sun taas, mutta en ole yksinkertaisesti ehtinyt niitä tänne kirjoittamaan. Lyhyesti tiivistettynä: tilanteessa ei muutoksia.

Onneksi maksa-arvot on nyt palanneet normaaliksi ja uudet kolesterolikokeet otetaan vasta ennen joulua. On siis hyvää aikaa vaikuttaa niihin vielä. Paino liikkuu vuoroin ylös ja alas, enemmän kuitenkin ylös. Vaikka se nyt ei ole uutta. En ole kyllä syömisiinkään jaksanut kiinnittää erikoista huomiota. On ollut suorastaan vähän semmonen hällä väliä olo.

Valitettavasti valokuvat paljastavat aina karun todellisuutensa vaikka muuten onnistuisi itsellensä uskottelemaan että tilanne ei ole niin paha. Pahinta on semmoiset kuvat, joissa itse kuvittelee näyttävänsä ihan hyvältä, mutta kuvan nähtyään mieli kyllä muuttuu. Yleensä nämä on semmoisia otoksia, joihin ei itse pysty vaikuttamaan, yleensä joku kaveri niitä lisäilee facebookkiin. Ja monesti niissä kuvissa muut näyttää uskomattoman hyvältä mutta itse olet sitten se ruma möhkäle kuvan reunassa. Lisäjärkytyksen aiheutti eräässä kuvassa näkyvä allini, joka ei meinannut edes mahtua kuvaan. IIIIK!!!

Olen aina ollut siinä uskossa että kaikesta muusta kroppani löllyvyydestä huolimatta käsivarteni ovat suht kiinteät vuosien raskaiden tallihommien ansiosta. Käsivarteni on kyllä aina olleet isot, ei siis mitkään sirot narukädet, mutta nyt on pakko myöntää että kuva todistaa käsivarsissani asustelevan melkoisen määrän löysää nahkaa. Hyvästi siis kaikki ihanat kesätopit! :(

Läskipaniikkiani lisää se, että kolmen viikon päästä olisi yhdet kesäjuhlat, joihin mennessä pitäisi kyllä hieman keventyä. Mitään radikaalia ei enää tässä vaiheessa tietenkään ehdi, mutta olisi kiva mahtua mekkoon suht kivuttomasti ja sen jälkeen vaikka nauttia niistä ihanista valokuvista, joita sieltä juhlista kuitenkin otetaan. Niin, sitä mekkoakaan minulla ei vielä ole, mutta onhan tässä vielä tosiaan muutama viikko aikaa.

Salille en todellakaan ole ehtinyt koko kesänä. Ilman selittelyjä voin tämän kertoa. En vaan yksinkertaisesti ehdi. Koiria olen kyllä lenkittänyt pohkeet kipeänä, mutta semmoista kunnon lihaskunto/hikiliikuntaa kyllä  kaipaisi. Yhtäkkiä sitten muistin tuon Jillian Michaels DVD:n jonka olen joskus vuosi sitten ostanut tuonne hyllyyn pölyttymään. Ajattelin sen nyt sitten valjastaa käyttööni niin saan persaukseni ylös penkistä vaikken salille pääsekkään. Huomenna aloitetaan. Täytyy huomenna yrittää ottaa myös itsestä tuommoset lähtötilannekuvat ja tarkemmat mitat.

Onhan tuo Jillian muutenkin aika kova typy. Eikä kroppakaan todellakaan ole hassumpi. :)